Ma: ruisleipä levitteellä ja kurkulla, pieni annos jogurttia ja mysliä, 2 lasia jääteetä, pieni rapu-cesar -salaatti, viipaloitua perunaa, 2l vettä

Sairastin tällä viikolla ilmeisesti sikainfluenssan, joten lenkki on ohjelmistossa vasta keskiviikolle.

Ärsyttäviä nuo taudit, kun ei jaksa ajatella ruokaa ja sen laatua, ja tuleepa sitä mussutettua kaikkea ihan liikaa sitten.

Taistelutahtoa löytyy silti, ja näillä mennään!! :D

Syömiset aika normaaleja, ei niin niukkoja miten tuo eka viikko meni. Olisi kiva saada taas sama tahti päälle, mutta huomaa heti että kun on elämäkin olemassa, on tosi vaikeaa tarkkailla mitä suuhunsa pistää. Olen juonut järkyttävän paljon vettä koko ajan, varsinkin nyt kun aloitin nesteenpoistoa ja ruuansulatusta edistävät luontaistuotekuurit. Pieniä elämäntapojen muutoksia, lenkkeilyä on ollut ja olen koittanut pitää yöunet ja päivärytmit tasaisina. Karkkia tuli mussutettua viikonloppuna laatuaika-päivänä, mutta ei ihme kyllä turvottanut. Uskon että veden kiskomisella on osuutta asiaan.

Tänään on kaveri pitkästä aikaa kylässä, jääkaapissa venailee skumppapullo ja varmaan muutakin tulee otettua... Joskus on tehtävä mitä on tehtävä ;D No ei vaan, normaalia elämää, joskus on juomailtoja, harvemmin kuitenkin. Tässä eilisen ja tämän päivän ruuat, lupaan itselleni käsi sydämellä että jatkan taas näiden kirjaamista joka päivä. Piste.

Su: mysliä ja maustamatonta jogurttia, lasagnea, tuc-keksi

Ma: kaksi sekaleipää levitteellä, lohi-riisisalaattia, Hyvää Päivää -painonhallintajuoma

Mun pitää oikeasti vähentää tätä alkoholin kulutusta, koska 1. siitä tulee aivan järkyttävä olo seuraavana aamuna kalorivajeen takia, ja sorrun syöpöttelemään ja 2. kaikessa alkoholissa on niin älyttömästi piilokaloreita. Se olkoon tämän viikon missioni, vaikka loppuviikosta edessä onkin vähän ohjelmaa johon viinakset on jo liitetty vahvasti. Olisi ihanaa olla vesilinjalla, siitä tulisi onnistunut olo.

Eli, lauantaina tosiaan söin mättöä mutta en muuta, join hirveästi vettä vain. Hieman vajaa kolme litraa. Sunnuntaina aamusta söin yhden pussin Lämmin Kuppi -keittoa. Päivällä tein kookoscurrypossua ja söin ihan normaalikokoisen annoksen sitä. Tänään on ollut taas hyvä olo aloittaa tiukempi linja, siis:

Ma: jogurttia ja mysliä pieni kulhollinen, yksi sekaleipä levitteellä ja juustolla, 2xmunariisipasteija, kookoscurrypossukastiketta ja riisiä pieni annos, 2l vettä

Se, mistä olen tyytyväinen, on että en ole syönyt yhtään suklaata tai jäätelöä koko viime viikolla! Kuinka hienoa.

Motivaatio muuten kasvoi taas paljon kun kirjoitin tänne. Blogi siis hoitaa tehtävänsä. :)

pe: vähärasvaista jogurttia, mysliä, ruisleipä levitteellä ja juustolla, kotitekoinen mokkakahvi (vaahterasiirappia ja kaakaota kahviin) katkarapukeitto edam-juustolla, 2 l vettä

Olen hyvin, hyvin tyytyväinen ja onnistumisen tunne antaa lisää motivaatiota. Se, että aamupala on päivän tärkein ateria, on todellakin totta. Työaamuna varsinkin duunissa jaksaa olla paljon paremmin jos vetää aamulla kunnolla koneiston käyntiin. Ja kun tulin töistä, tein itselleni vain tuon kahvin, joka kantoi sitten iltaan. Rapukeiton syötyäni olin niin täynnä ettei tehnyt mieli leipää eikä sipsejä enää. Syön varmaan illan päälle riisikakkuja tai jotain, koska tänään tulee luultavasti valvottua. Viikonloppu juhuu!

to: pieni jogurtti-mysli annos auringonkukansiemenillä, lasi tuoremehua, ruisleipä levitteellä, Frezza Vanilla 20cl, banaani, kuppi mustaa teetä

Innostuttiin poikaystävän kanssa eilen ottamaan muutama olut, mikä tietty dieettiohjelmassa ei kovin hyvä energiapompsahdus ole. Ei tosin harmittanut, sillä poika osti nachoja enkä syönyt yhtäkään (vaikka tuoksuivat aivan tajuttoman hyvälle...). Aamulla oli tosi hutera olo, joka taisi johtua tyhjään vatsaan vedetystä alkoholista. Neljän oluen jälkeen ei kyllä yleensä krapula puske päälle.

Ostin kaupasta aamupäivällä seesaminsiemenkeksejä, olin unohtanut ne kokonaan! Ovat niiiiin hyviä välipaloiksi. Myös Lämmin Kuppi -keitto on hyvää ja suolaista, tomaatti-basilika varmasti paras niistä. Myös tuo Frezza tuli ostettua, siinä tosin oli yllättävän vähän kaloreita... jostain syystä on kova hinku kahvijuomiin. Musta kahvikin maistuisi ja se olisi dieetin kannalta hyvä, mutta en viitsi kiskoa kauheasti koska valvon tosi helposti öisin kun käytän säännöllisesti kofeiinia. Viikonloppuna voisi kyllä pitää oikeen kahvimaratonin, sillon ei haittaa vaikka valvoo ja kofeiiniöveri tuntuu melkein humalalta, ei tulisi juotua alkoholiakaan hehheh...

Loppupäivän ruokana katkarapukeitto, johon tulee vähän maitoa ja heitän mukaan myös pakasterapuja. Ja Pirkan miniluumutomaatteja, nom!

Olen innostunut erityisesti tällä viikolla katselemaan oikein maratonina Anthony Bourdainin No Reservations -ohjelmaa, joka ei tosiaankaan ole hyvä homma jos haluaa ruokahaluaan hillitä. Haluaisin jonkun muhkean nuudelikeiton pavunversoilla tms, pitää käydä hakemassa isommasta kaupasta jotain hyviä värkkejä. Eilinen Lidl:n kuppijuttu oli kyllä aika surkea yritys. Ja meillä on tuossa kulman takana myös Itä-Aasian ruokaskeneen erikoistunut kauppa, sieltä voisi käydä tonkimassa jotain hyvää, hmmm.

ke: minuuttipuuro omena-kaneli, pieni lasi tuoremehua, Hyvää Päivää -kuitujuoma, iso kuppi kahvia, pieni nuudelikeitto

Hyvin sujuu, monipuolisuus on kai eh, en tiedä, hieman hukassa? Tänään voisin syödä illalliseksi vähän patonkia ja raejuustoa, yhyy kaipaan niin jotain kunnolla suolaista. Kurkkua ja porkkanaa kaveriksi.

Keksin hyväksi iltapalaksi nyt myös myslin. Ostin kupinkin sitä varten. :D

Iltaa kohti alkaa aina nälättää! Olen tottunut katsomaan tv:tä ja syömään, en taida olla ainoa. Siitä tavasta sietääkin päästä irralleen.

ma: kaksi ruisleipää levitteellä ja kurkulla, päärynä kevyellä mango-chili salaatinkastikkeella, 2 isoa kuppia vihreää teetä, pikapuuro omena-kaneli, ruisleivän puolikas, sämpylän puolikas paistetulla kananmunalla ja basilikalla, n. 2 l vettä

ti (tähän asti): kevyt energiajuoma 2,5 dl, ruisleipä levitteellä

Olisi tarkoitus tehdä pekoni-munasalaatti ruuaksi, pitää tehdä oma annos niin että ei tuu sitä pekonia kamalan paljon. Taidan laittaa omaani myös raejuustoa niin on sitten täyttävää ja kevyttä.

Täytyy sanoa että olen kauhuissani miten päästin tänä kesänä ruokavalion lipsumaan... Järkytyin ihan että olen oikeasti aika heikkovointinen nyt, kroppa on kai tottunut saamaan sellaiset määrät energiaa että huhhuh. Eilen oli vapaapäivä ja tänään myös, eli ei ainakaan tarvitse tehdä mitään raskasta. Olen myös ollut kipeänä, joten lenkkeilyyn uskallan palata vasta loppuviikosta. Eilen tuli kyllä siivottua ja heiluttua imurin kanssa kovasti, hiki ehti tulla. Illalla tein 60 vatsalihasliikettä ja 60 reisilihasliikettä.

Yleisesti ottaen tosi hyvä mieli, kun turvotus näyttää laskeneen heti. :) Ei heikkoja hetkiä vielä, paitsi ihanat voiset croissantit Lidlissä, yhyy... siitä paikasta piti poistua äkkiä.

Emme omista vielä vaakaa, mutta sellainen on hankittava pikimmiten. Haluan päästä punnitsemaan itseäni ja pitämään siitäkin vähän kirjaa, vaikka silmämääräinen laihtuminen ja oma olo onkin ne tärkeimmät mittarit.

Nyt tsekkaan leffan Paranormal Activity, pelottaa!!!

Ensin hieman omasta suhtautumisestani ja taustastani laihdutuksen suhteen.

Ylipaino ja heikko itsehillintä kulkee geeneissäni. Sukujuhlissa meidän suvullamme on kolminkertainen määrä ruokaa verrattuna 'normaaliin' juhlakattaukseen. Meillä maha on oltava täynnä voileipäkakkua, pullia ja keksejä. Lapsuudesta asti minulle on viestitetty että 'reippaasti' syöminen on positiivinen asia. Olin mummollani hoidossa paljon lapsena, joten aamuisin olin tottunut syömään puuroa. Se on hyvä asia, mutta siinä puurossa sattui killumaan voita sellainen määrä jota ei voi uskoa todeksi. Puuroa ei myöskään oltu tehty ihan siihen keveimpään maitoon, punaistahan se oli. Koulun jälkeen söin runsaan annoksen yhtä reilulla määrällä rasvaa varustettua perunamuusia, lihapullakastiketta tai ehkäpä paksun palan punaista lihaa. Kasvisten virkaa saattoivat toimittaa pakasteherneet tai porkkanat, tuoretta harvemmin. Kaikki piti syödä, tai ei saanut jälkiruokaa. Äitini muistelee edelleen, kuinka kauhisteli mummun herkkuja: kermamunkkeja, donitseja ja tietenkin suosikkini - bebe-leivokset. Joskus sain kupillisen jäisiä mustikoita johon mummo kaatoi päälle desin kermaa. On muuten oikeasti tosi hyvää. Kyllähän mummolassa saa herkutella, mutta tuollainen joka päivä tapahtuva herkuttelu on aivan liikaa. Kai se on vain mummomainen tapa rakastaa, ruuan kautta, mutta tuntuu kyllä nyt pahalta ajatellessa, että mummo olisi saattanut määrätä tulevaisuudestani tuollaisella ruokailulla.

Toisella luokalla ollessani terveydenhoitaja sanoi että painan liikaa. Kolmekymmentäkaksi ja puoli kiloa. Hoitaja lähetti reppuvihossani äidille terveisiä että nyt tyttö laihikselle. Tuntuu tietysti hullulta nyt että 32kg voisi olla liikaa, mutta olin todella pullukka pikku tyllerö. Vankkatekoisuus ei ottanut häipyäkseen vielä vuosiin sillä lapsena kerääntyneet kilot ja huonot ruokatottumukset pitivät painoindeksin korkealla.

Onneks äitini on hoitotyössä ja hyvin perillä ylipainon aiheuttamista terveysongelmista, esimerkiksi kakkostyypin diabeteksesta joka kulkee suvussamme ja jota pelkään nyt kuollakseni. Isälleni tehtiin sydämen ohitusleikkaus ennen kuin hän täytti viisikymmentä, ja hän kärsii myös diabateksesta.

Laihdutusta ja hoikkuuden ihannointia kohtaan minulla on hieman outo asenne, on ollut aina. Olen ollut pitkään valmis tekemään mitä vain, jotta laihtuisin, joten monet nälkädieetin hetket on koettu. Harvoin tuloksia on oikeasti ehtinyt edes tulla. Ihan omasta kokemuksesta on siis tullut huomattua että pikalaihdutus on täysin urbaani legenda. Muuten suhtautumiseni on suhteellisen tervettä, tosin kauneusihanteeni luistelevat joskus hyvän maun rajoilla. En silti pyri sentään sairastumaan syömishäiriöihin, joten omat tavoitteeni ovat siinä mihin koen pystyväni. :)

Iän myötä asennoitumiseni terveyttä ja hyvää oloa kohtaan on muuttunut. Olen huomannut että ruoka ja juoma vaikuttavat mielialaani ja vireystasooni yllättävän pienellä viiveellä. Lähivuosina olen myös aloittanut enemmän tai vähemmän säännöllisen tupakoinnin, joka on loppuva tänään ja tässä. Painonpudotuksen on tapahduttava elämäntapoja ja säännöllisiä ruokailuaikoja noudattamalla, kestäviä ratkaisuita tekemällä ja itsekurin kehittämisellä.

Aloitustilanteessani painan 63kg ja olen 162cm pitkä. Paino on vuosia pyörinyt samoissa lukemissa, aikuisiällä se on ollut alimmillaan 58kg. Määrät ovat vielä terveitä, mutta suunta on ylöspäin, eikä se ole hyvä. En myöskään syö kovinkaan terveellisesti, vaikka pidän kasviksista ja keitoista. Terveellisen ruokavalion suunnittelu vaatii hieman enemmän kuin sen epäterveellisen suunnittelemattomuus - yllättäen - ja tykkäämme poikaystävän kanssa hirveästi esimerkiksi juustonachoista ja salsasta hyvän leffan parissa.

Sitten vähän näitä tykkäämiäni tyttösiä.

En ole ruumiinrakenteeltani siro, joten en odota näyttäväni Hollywood-tähdiltä, hyvänen aika sentään. Toivon vain terveyttä, hyvää oloa ja ehkäpä keväällä 2010 elämäni ensimmäiset bikinit. :)